Pääsivu
Tiedotteet
Listaa havainnot
Lisää havainto
Kartta

Linkkejä

Tiedotteet

Tiedote 19, 01.09.2010
Taimeneton vuosi 2010

Koekalastaja Jussi Aaltonen 30.8.2010:
Koekalastimme kirkon vierestä aina kunnostetun alueen yläpäähän asti. Saalis koostui ainoastaan ahvenista, särjistä, lahnoista/pasureista ja täpläravuista. Taimenia emme saaneet ainuttakaan. Vaikuttaa siltä, että tämän kesän helteet on aiheuttanut taimenkannalle takaiskun, mutta huoleen ei pitäisi olla vielä aihetta, sillä tämä vuosi on ollut erikoisen lämmin, ja tulevat vuodet tuottanevat taas poikasia. Kunnostukset näyttävät onnistuneen ainakin silmämääräisesti arvioituna. Niitä kannattaisi myös jatkaa tulevaisuudessa.


Tiedote 18, 23.08.2010
DNA -näytetaulukko.

Kolmena viime vuonna kerättyjen DNA -näytteiden perusteella voidaan edelleen olla sitä mieltä että Raumanjoen taimenkanta on ainakin osittain geneettisesti erillään muiden vesistöjen taimenkannoista. Viimevuotisten näytteiden analysoinnin jälkeen tutkijan toteaa: "Tulos näyttää jokseenkin melko tarkkaan samalta kuin viime vuonna, ehkä 'isojokisuus' hieman tosin lisääntyy."

Edelleen on vaikea käsittää, miten poikastuotanto riittää erillisen populaation säilymiseen. Tämä kesä erityisesti on ollut tiukkaa aikaa taimenille joessa; vettä on vähän ja sekin kovin lämmintä.

Raportti liitteessä:



Tiedote 17, 16.11.2009
Merkintätaulukko päivitetty.




Tiedote 16, 14.09.2009
Raumanjoen kunnostus aloitettu

Raumanjoen kunnostus entistä paremmaksi taimenpuroksi aloitettiin 12.9.2009 iktyonomi Outi Aallon suunnitelman mukaisesti. Ensivaiheessa kunnostettiin osuus Itäkadun sillalta Villakehräämön nurkalle. Aalto johti työtä ja talkoissa olivat Riikka Maikola ja Vesa-Matti Törrönen, kala-ammattilaisia hekin. Työmaamestarina oli Pekka Sainio Rauman kaupungin Wihertoimesta ja materiaali kulki T. Kuusiston kuorma-autolla. Vaikka kottikärryjäkin tarvittiin, saatiin taitavan nosturityöskentelyn ansiosta kivet ja sora pääosin suoraan lavalta jokeen. Käsityöksi jäi kivien asettelu paikoilleen.

Kunnostuksen tulos selvitetään ensi vuonna sähkökoekalastuksella. Jos poikasmäärä on tuolloin lisääntynyt kunnostusta edeltäneeseen aikaan verrattuna, on perusteet jatkaa kunnostusta uudella osuudella. Taimenten ensireaktiona ainakin näkyi olevan hyväksyntä: Heti työn päätyttyä nähtiin purossa olleiden poikasten palanneen paikoilleen.

  
Kuva: Kaupunkipuron kunnostusta keskellä Vanhaa Raumaa (Rauman kaupungin ympäristövirasto) Kuva: Vesa-Matti Törrönen hakee kivelle oikeaa paikkaa (Rauman kaupungin ympäristövirasto)



Tiedote 15, 17.10.2008
Sähkökoekalastus Raumanjoessa

Raumanjoessa sähkökoekalastettiin jälleen. Anodimiehenä oli Jussi Aaltonen ja haavitsijoina Vesa-Matti Törrönen ja Outi Aalto. Tarkoituksena oli kerätä lisää dna-näytteitä, joista mahdollisesti selviää mitä kantaa Raumanjokeen kudulle nousevat taimenet ovat. Sähkökoekalastus aloitettiin Länsikadun sillan kohdalta ja lopetettiin Ankkalammen paikkeilla. Ihan koko matkaa emme pystyneet kalastamaan, koska virtaama oli melko voimakas ja paikoittain pohja oli upottava. Saimme saaliiksi 12 kututaimenta ja yhden noin 15 cm pitkän taimenen poikasen. Muutama muukin poikanen nähtiin, mutta emme saaneet niitä haaviin. Joukossa oli sekä nollikkaita, että yksivuotiaita poikasia. Kutukalat olivat pituudeltaan 60-79 cm ja joukossa oli sekä koiraita että naaraita. Saimme dna- näytteet siis 13 kalasta ja ne lähetetään tutkittavaksi Helsingin yliopistoon. Kaikki taimenet vapautettiin mittauksen ja näytteenoton jälkeen takaisin Raumanjokeen.


Kuvat: Rauman kaupungin ympäristövirasto

   
Vasemmalla: Vesa-Matti Törrönen ja noin 70 senttinen koirastaimen.
Oikealla: Vesa-Matti Törrönen vapauttaa naarastaimenen Raumanjokeen näytteenoton jälkeen.


Tiedote 14, 13.05.2008
Uusia taimenistutuksia

25.4.2008 istutettiin uusi erä taimenen poikaisia Kanaalin suulle. Kuvassa Juha Hyvärinen avustaa istutusletkun kannatuksessa. Kaloista oli taas merkittävä osa Carlin-merkillä varustettuja. Merkkien palautus antaisi tarpeellista tietoa istutusten onnistumisesta, joten kaikkien merkkien palauttaminen on tärkeää.
 
 



Tiedote 13, 15.04.2008
Raumanjoessa on geneettisesti oma taimenkanta

Raumanjoen taimenista opinnäytetyötään tekevä Outi Aalto toimitti syksyllä 2007 Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen genotyypityslaboratorioon analysoitavaksi viiden taimenen kudosnäytteet. Tarkoituksena oli selvittää näiden perusteella puron taimenkannan perinnöllistä rakennetta. Kantaa verrattiin Paimionjoen, Uskelanjoen, Perniönjoen, Aurajoen ja Isojoen sekä Rautalammin reitin taimenkantoihin.

Perinnöllisen muuntelun määrää mittava alleelimäärä ja heterotsygotia-aste, ovat Raumanjoen kannassa samaa luokkaa kuin vertailukannoissa. Geneettinen etäisyys oli kantojen keskimääräistä etäisyyttä isompi suhteessa muihin vertailukantoihin, mutta Isojoen taimeniin etäisyys oli keskimääräisellä tasolla. Etäisyys oli tässäkin tapauksessa kuitenkin iso, suurin piirtein samaa luokkaa kuin Isojoen ja Rautalammin reitin taimenen ero.

Dendrogrammissa Raumajoen taimenet ryhmittyvät samaan haaraan Isojoen taimenten kanssa, mutta kuitenkin selvästi erilleen tästä. Kaiken kaikkiaan Raumajoen taimenta voidaan tämän tuloksen perusteella pitää geneettisesti selvästi erillisenä kantana.

Jo aiemmin tiedettiin, että meritaimenten lisääntyminen Raumanjoessa onnistuu ainakin joinakin vuosina. On kuitenkin arveltu, että kutukalat olisivat suoraan istutuksista peräisin olevia yksilöitä. Tutkimustulos osoittaa kuitenkin, että Raumanjoessa kutee taimenpopulaatio, joka on perimältään eriytynyt omaksi kannakseen. Puroon on siis vuorollaan noussut kudulle siellä kuoriutunut taimensukupolvi toisensa jälkeen.

Tulos antaa aihetta jatkoselvittelyihin ja aiempaa suurempaa painoa Rauman oman taimenkannan suojelemiselle ja hoitamiselle. Luontaisesti lisääntyvä meritaimen on koko Suomen rannikkovesillä vaarantunut uhanalaiseksi. Pienikin luontainen poikastuotanto on arvokas.

Lisätietoja: Outi Aalto p. 050-3596622


Dendrogrammi


Tiedote 12, 29.01.2008
Raumanmeren meritaimenmerkintä jatkuu

Rauman Kaupungin ympäristötoimen sivuilla on julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan meritaimenprojektin nykyvaiheesta.

Sivulla kerrotaan, että vuonna 2006 aloitetussa merkintätutkimuksessa on istutettu 17900 vaelluskokoista taimenta, joista 3200 on merkitty ns. carlin-merkillä. Istutukset jatkuvat vuoteen 2008 asti. Merkkien palautusten määrä on jäänyt alhaiseksi, joka voi johtua heikentyneestä poikasten selviytymisestä tai siitä, että taimenet kalastetaan liian pieninä.

Vuonna 2008 istutetaan ympäristöviraston toimesta n. 5000 taimenta Rauman Satamanlahteen, joista merkitään 500. Raumanmeren kalastusalueen suunnitelmissa on istuttaa 2000 ja merkitä 500 kalaa Eurajoen suulla.


Tiedote 11, 17.01.2008
Suuri osa kaloista saaliiksi istutusvuotenaan.

Palautuskarttaan on lisätty vuodenvaihteeseen mennessä saatujen kalojen tiedot. Tiedotteesta 7 löytyvä taulukko on myös päivitetty.

Näyttää siltä, että merkittävä määrä kaloista jää saaliiksi jo istutusvuotenaan. Ilmeisesti istukkaita kuitenkin harventaa jokin muukin, vielä tuntematon tekijä, sillä vanhempia kaloja ei juurikaan näytä palautuksissa olevan.

Istutuksiin on varattu ja anottu rahoitusta myös tämänvuoden keväälle. Seurantaprojekti jatkuu aina vuoteen 2012 asti. Mitä enemmän saamme tietoa kalojen menestymisestä, sitä paremmin osataan suunnata kannan kehittämiseen käytettävissä olevat varat. Palauttakaa siis edelleen kaikki pyydyksiinne tarttuneet merkityt kalat. Palautusten tietojen perusteella tehdään päätökset tulevista toimenpiteistä.


Tiedote 10, 10.12.2007
Taimenen luonnonkantojen säilyminen on uhanalainen.

Suomen alueella Itämereen laskevien jokien poikastuotanto on vain muutaman joen varassa ja merikalastus näyttää vaarantavan emokalojen selviämisen sukukypsäksi asti. Katso lisää Itämeriportaalin tiedotetteesta.


Tiedote 9, 30.10.2007
Sähkökoekalastus Raumanjoessa 28.10.2007

Sähkökoekalastus aloitettiin Suvituulen kulmalta. Anodimiehenä toimi Jussi Aaltonen ja haavitsijoina Vesa-Matti Törrönen ja Outi Aalto. Ennen kirkkoa saaliiksi tuli muutama ahven ja hauki sekä täplärapu. Juuri ennen Kirkkosiltaa näimme selvästi 2-3 kiloisen meritaimenen, se pääsi kuitenkin pakenemaan alavirtaan.

Vähän Kirkkosillan jälkeen saimme 58,5 senttisen taimenen. Otimme siltä pienen palan rasvaevää dna-näytteeksi ja vapautimme kalan. Jatkoimme sähkökoekalastusta Ankkalammelle asti, mutta saaliiksi saimme vain muutaman pienen hauen, ahvenen ja mateen.

Palasimme takaisin Suvituulen kulmalle paenneen taimenen perään. Saimme 69 senttisen taimenen Länsikadun sillan paikkeilla. Otimme myös tältä kalalta dna-näytteen ja vapautimme sen. Jatkoimme vielä sähkökalastusta kirkolle päin. Jonkin matkaa ennen kirkkoa parikiloinen taimen hyppäsi haavitsijoiden välistä ja pakeni alavirtaan. Lopetimme sähkökalastuksen Kirkkosillalle, koska alkoi jo hämärtyä.

69 cm meritaimen ja Vesa-Matti Törrönen. (kuva: Outi Aalto)

Tiedote 8, 3.10.2007
Syyskuun -07 koekalastus Raumanjoessa

Raumanjoessa koekalastettiin taas sähköllä 18.9. Tällä kertaa ei löytynyt yhtään pikkupoikasta, ainoastaan yksi lähes 30cm taimen. Koekalastettu osuus oli osa alueesta Pajasillalta vähän yli Orellin sillan, joten tulos antaa viitteitä siitä, että poikastuotanto ei onnistu joka vuosi. Veden laadun kehnoudesta ei liene kyse, sillä purosta tavattiin täplärapuja, niin kuin viime vuonnakin.

Kehno saalis oli harmillinen myös näytteenoton kannalta. Tarkoituksena kun oli kerätä DNA-näytteet Raumanjoen meritaimenkannan alkuperän selvittämiseksi.

Aaltosen Jussilta, joka tekee opinnäytetyötään Uskelanjoesta, kuultiin, että muissakin puroissa on vastaavaa poikaskatoa. Osasta Turun ja Salon seudun pienistä joista ei nollikkaita ole tänä kesänä löytynyt.

Tutkittua tietoa syystä ei ole, mutta on mietitty, voisiko syynä olla lämmin syksy ja alkutalvi, olisiko poikaset olisivat kehittyneet liian aikaisin ja kuolleet keväällä, kun olikin vielä liian kylmä?

Joka tapauksessa koekalastus on tarkoitus uusia vielä tänä syksynä. Jospa silloin löydettäisiin pieniä kaloja sen verran, että DNA-näyte saataisiin.


Tiedote 7, 21.8.2007
Taulukko taimenistutuksista.

Liitteenä olevassa Excel-taulukossa on tilastoidut lohi-, meritaimen- ja kirjolohimerkinnät Raumanmeren kalastusalueelta vuosilta 1982-2007. Taulukon saa ladattua klikkaamalla allaolevaa kuvaketta.




Tiedote 6, 7.8.2007

Alkukesällä 2007 Raumanjoen taimenpoikastilannetta selvitettiin koesähkökalastuksella. Saaliina oli kaksivuotiaita taimenia, jotka saattoivat olla peräisin tämän kevään istutuksesta Satamalahteen. Koekalastus on tarkoitus uusia syksyllä. Tällöin pyritään saamaan näytteet, joiden avulla Raumanjoen taimenten geneettisestä alkuperästä saadaan selkoa. Näytteeksi riittää poikasen rasvaevä.


Tiedote 5, 4.4.2007
Taimenistutuksilla tuetaan luontaista lisääntymistä.

Raumalla ja Eurajoella tullaan kevään aikana istuttamaan noin 22.000 vaelluskokoista meritaimenen poikasta. Poikasista 1600 kpl merkitään ns. carlin-merkillä. Merkki on kalan selkäevään kiinnitettävä pieni lappunen, jossa on kalan tunnistetiedot ja merkin palautusosoite.

Istutusten tavoitteena on meritaimensaaliiden lisäämisen ohella tukea taimenten luontaista lisääntymistä. Raumanjokeen nousee meritaimen kudulle ja joessa kasvaa hyvin pieni, mutta arvokas poikaskanta. Selkämeren meritaimensaaliit ovat lähes täysin laitospoikasten istutusten varassa, joten luonnonvalinnan läpikäyneet, joessa syntyneet poikaset ovat geneettisesti tärkeä tuki jo lähes uhanalaisen lajin perimälle. Taimenet ovat ilmeisesti peräisin Rauman edustalle tehdyistä taimenistutuksista.

Eurajoensalmeen tehtävällä istutuksella on tarkoitus tukea Eurajoen alajuoksun koskien jo tehtyä kalataloudellista kunnostusta. Kutupaikat ovat nyt valmiina. Istutuspaikan valinnalla pyritään leimauttamaan kalat eurajokelaisiksi siten, että ne aikanaan nousisivat kudulle jokeen. Eurajoen palauttaminen taas meritaimenjoeksi näkyisi aikanaan koko Raumanmeren taimensaaliin paranemisena.

Viime keväänä on eräiden kalastusseurojen, yksityishenkilöiden, Raumanmeren kalastusalueen ja Rauman kaupungin ympäristöviraston yhteistyönä käynnistetty hanke seuraa istutettavan taimenen kohtaloa. Istutustutkimuksen onnistuminen aikaisempaa paremmin edellyttää kaikkien alueen kalastajien tukea. Onnistuneella tutkimuksella voidaan perustella istutustyön jatkamista. Tärkeää on myös ensimmäisinä kesinä verkkoihin jäävien pientenkin istutuspoikasten tietojen ilmoittaminen.

Hankkeessa käytetään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, kalaan kiinnitetyssä merkissä olevien ohjeiden mukaan, ilmoitettavien palautustietojen täydentämiseen ja tutkimuksen etenemisestä tiedottamiseen internettiä. Nettiin avatussa osoitteessa www.taimen.info on lomake ja kartta, johon taimenen saaja voi merkitä saamansa taimenen tiedot. Kartasta voi seurata, mistä taimenet saadaan.




Tiedote 4, 25.10.2006
Taimenen koekalastus Raumanjoessa

Raumanjoessa koekalastettiin sähkökalastuslaittein taas 15.10. taimenten poikastuotannon selvittämiseksi. Saaliina oli 17 taimenta tutkitulta 95 metrin matkalta Pajasillan kohdalta. Saaliissa oli sekä tämän vuoden, että viimevuoden poikasia. Kalat vapautettiin vahingoittumattomina. Poikaset ovat selvinneet ilmeisen hyvin kuivasta kesästä, jona veden vähyys ja liika lämpeneminen olisivat saattaneet olla uhka pienen puron taimenille.










Tiedote 3, 25.7.2006
SÄHKÖKALASTUSRAPORTTI
Outi Aalto

Sähkökalastus Raumanjoessa tehtiin 19.6.2006. Veden lämpötilaksi mitattiin aamulla kello 6.45 18,5 °C ja sähkökalastus alkoi kello 7.10. Sähkökalastajina toimivat Outi Aalto ja Vesa-Matti Törrönen ja rannalla oli Markku Heino. Sähkökalastuksessa käytettiin Turun ammattikorkeakoulun sähkökalastuslaitetta ja muita välineitä.

Sähkökalastus tehtiin kahdelta koealalta. Ensimmäinen koeala alkoi n. 40 metriä ennen Kirkkosiltaa. Tältä alueelta saimme saaliiksi yhdeksän ahventa ja yhden särjen. Ahvenet olivat pituudeltaan 16- 19,4 cm ja särki 20,1 cm. Koealan alussa pohja oli liettynyt, vähän ennen Kirkkosiltaa pohjan laatu muuttui kovemmaksi sorapohjaksi.
Toinen koeala alkoi 30 metriä joessa olevan taideteoksen jälkeen ja jatkui Pajasillan alta vielä jonkin matkaa. Yhteensä koealalle kertyi pituutta 75 metriä. Joen leveys tältä alalta oli 3,4 metristä 1,5 metriin. Toisen koealan pohja oli soraa. Kalastus aloitettiin n. kello 9. Veden lämpötila oli tällöin 19,3 °C. Saaliiksi saimme yhteensä 6 täplärapua (kolme isoa, yksi keskikokoinen, kaksi pientä), 7 taimenta (5 tämän kevään poikasta ja kaksi n. 16 senttistä) ja yhden ruutanan (5 cm). Ensimmäiset kaksi taimenen poikasta saatiin heti Pajasillan jälkeen. Alueella havaittiin myös ahvenia, mutta keskityimme taimenien haavimiseen. Lisäksi joessa nähtiin (Markku, Johanna, Kalle S.) hopean värinen, n. 20 cm "jalokala", jota emme saaneet kalastettua. Veden lämpötila sähkökalastuksen jälkeen oli 19,3 °C.

Kaikki kalat ja ravut vapautettiin Raumanjokeen mittausten ja punnitusten jälkeen.



Tiedote 2, 3.5.2006
Pääosa kevään meritaimenistutuksista on Raumalla tehty

Meritaimenistutukset on tehty keväällä heti jäiden sulettua. Keväällä tehtyjen istutusten on todettu tuottavan suuremman saaliin kuin syysistutusten. Varhaisella istutusajankohdalla pyritään myös vähentämään poikasten joutumista ahvenverkkoihin.

Rauman taimenistutukset ovat olleet suurelta osin metsäteollisuuden velvoiteistutusten varassa. Tänä vuonna istutuksia tehdään aiempia vuosia enemmässä määrin myös muiden toimesta. Viime aikoina taimensaaliissa on nähty viitteitä paremmasta, myös Raumanjokeen kudulle nousseet taimenet ovat lisänneet kiinnostusta taimenistutuksiin.

Sitä, ovatko istutukset todella taas alkaneet tuottaa kunnon saaliita, otetaan selvää kolmesta eri istutuserästä kaikkiaan 1600 poikasta yksilöllisillä carlin-merkeillä. Palautusohjeet ovat merkissä, jossa on kullakin kalalla yksilöllinen numero- ja kirjantunnus. Toivottavaa tietysti on, että poikaset ehtisivät kasvaa pari, kolmekin vuotta meressä ennen saaliiksi joutumistaan. Jos tulokset osoittautuvat hyviksi, meritaimenistutuksiin löytynee nykyistä suurempaa halukkuutta. Merkkien löytöilmoituksia ja palautusten seurantaa varten on netissä sivusto ositteessa www.taimen.info. Tarkoituksena on, että merkkipalautusten seurantamahdollisuus lisäisi saalisilmoituksia. Saamastaan merkitystä taimenesta voi kertoa tunnusnumeron myös kaupungin yhteispalvelupisteessä tai ympäristövirastoon.

Satamalahteen istutettiin tiistaina noin 20000, Isojoen kantaa olevaa meritaimen vaelluspoikasta eli smolttia. Poikaset kasvatettiin runsaan 20 cm kokoon kahdessa vuodessa Savon Taimen Oy:n Hankasalmen laitoksella. Ne on rokotettu kalatauteja; furunkuloosia ja fibrioosia vastaan.

Poikaset leimautuvat istutuspaikkaansa, joten merellä kasvaneita kaloja palaa aikanaan Rauman edustalle, ehkä jotkut nousevat kudulle Raumanjokeen. Merivaelluksensa poikaset tekevät pääasiassa pohjoiseen.

Merkityt kalat istutettiin tiistaina samalta kasvattajalta tulleiden Rauman metsäteollisuuden velvoitekalojen istutuksen yhteydessä, joten merkintä palvelee myös jätevesihaittojen kompensoimiseksi tehtävien velvoiteistutusten tuloksellisuuden seurantaa.







Tiedote 1
Onnistuvatko Raumanmeren taimenistutukset?

Rauman Kanalina mereen laskevaan Raumanjokeen nousee meritaimen kudulle. Joessa kasvaa hyvin pieni, mutta arvokas poikaskanta. Selkämeren meritaimensaaliit ovat lähes täysin laitospoikasten istutusten varassa, joten luonnonvalinnan läpikäyneet, joessa syntyneet poikaset ovat geneettisesti tärkeä tuki jo lähes uhanalaisen lajin perimälle. Taimenet ovat ilmeisesti peräisin Rauman edustalle tehdyistä taimenistutuksista.

Rauman edustalle istutettuja taimenia on merkitty viimeksi vuosina 1997-2000. Tutkimuksen tulokset jäivät erittäin huonoiksi. Vaelluspoikasia merkittiin 1300, näistä vain viidestä saatiin Raumanmereltä merkkipalautus pyyntikokoisesta kalasta. Tulos kertoo istutusten erittäin huonosta onnistumisesta tai kalastajien passiivisuudesta merkkien palauttamisessa. Merkkipalautusten määrän jäätyä näin alhaiseksi, istutuksia vähennettiin. Kudulle nousseet taimenet ovat kuitenkin merkki istutusten tuloksellisuudesta. Olisiko istutus onnistunut luultua paremmin, mutta tutkimus epäonnistunut laiskan merkkien palauttelun vuoksi?

Meritaimenistutusten tulokset olivat muuallakin yleisesti huonoja. Selvää syytä ei tiedetä. Nyttemmin on taas havaittu tulosten parantuneen. Syy tähän on yhtälailla epäselvä. Tänä keväänä on eräiden kalastusseurojen, yksityishenkilöiden, Raumanmeren kalastusalueen ja Rauman kaupungin ympäristöviraston yhteistyönä käynnistetty hanke selvittää uudestaan ja tarkemmin alueelle istutettavan taimenen kohtaloa.

Raumalla tullaan kevään 2006 aikana istuttamaan metsäteollisuuden velvoiteistutukset mukaan laskien kaikkiaan noin 20.000 vaelluskokoista meritaimenen poikasta. Poikasista 1600 kpl merkitään ns. carlin-merkillä. Merkki on kalan selkäevään kiinnitettävä pieni lappunen, jossa on kalan tunnistetiedot ja merkin palautusosoite.

Istutustutkimuksen onnistuminen aikaisempaa paremmin edellyttää kaikkien alueen kalastajien tukea. Onnistuneella tutkimuksella voidaan perustella istutustyön jatkamista. Tärkeää on myös ensimmäisinä kesinä verkkoihin jäävien pientenkin istutuspoikasten tietojen ilmoittaminen.

Hankkeessa käytetään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle merkissä olevien ohjeiden mukaan tehtävien palautustietojen täydentämiseen ja tutkimuksen etenemisestä tiedottamiseen internettiä. Nettiin avattavaan osoitteeseen sivut, joilla on lomake ja kartta, johon taimenen saaja voi merkitä saamansa taimenen tiedot. Kartasta voi seurata, mistä taimenet saadaan.

Ensivaiheessa istutettavat poikaset ovat Selkämeren istutuksissa käytettyä Isojen kantaa, mutta hankkeen eräänä tavoitteena on saada jatkossa istukkaiksi Raumanjokeen nousevien taimenten mädistä kasvatettuja poikasia, ainakin imagomielessä Raumanjoen omaa taimenkantaa.


Lisätietoja:
Juha Hyvärinen, Raumanmeren kalastusalue, puh 02-834 4755
Harri Havulinna, Raumanmeren Uistelijat, puh 0500 595 895
Mauri Pesu, Hollmingin Kalakerho ry, puh 020 486 5134
Esko Östman, Kortelan osakaskunta, puh 050 524122